Varusmiesjohtaja saa johtajakautensa aikana profiilin, jossa hänen johtamisensa on muutettu numeroiksi nollasta neljään. Lukuja on helppo vilkaista, etsiä huonoin ja unohtaa koko asia. Harmi, sillä johtajaprofiili on samaa 360-palautetta, jota monet työpaikat käyttävät esihenkilöidensä kehittämiseen. Profiilin takana on syväjohtaminen, Puolustusvoimien johtajakoulutuksen malli. Kun mallin tuntee, profiilista saa irti yhden konkreettisen kehittämiskohteen jo johtajakaudella ja myöhemmin työelämässä.
Mitä syväjohtaminen tarkoittaa?
Syväjohtaminen on Vesa Nissisen kehittämä johtamisen malli, joka nojaa transformationaalisen johtamisen teoriaan. Puolustusvoimien Johtajan käsikirjan mukaan varusmiesten johtaja- ja kouluttajakoulutusta uudistettiin vuoden 1998 toisesta saapumiserästä alkaen, ja ihmisten johtamisen malliksi kehittyi syväjohtaminen. Sana ”syvä” viittaa syväoppimiseen. Käsikirja tiivistää käsitteen kaavaksi: syväoppiminen + ihmisten johtaminen = syväjohtaminen. Malliin syvennytään aliupseerikurssin (AUK) toisella jaksolla ja reserviupseerikurssilla (RUK).
Intin johtajakoulutussivulla tavoite on kirjoitettu auki: kehittyä johtajaksi, joka rakentaa luottamusta, innostaa ihmisiä tehtäviinsä, saa aikaan oppimista ja arvostaa toisia tasavertaisina ihmisinä. Samassa lauseessa ovat mallin neljä kulmakiveä eli luottamus, innostus, oppiminen ja arvostus.
Käsikirja havainnollistaa kulmakiviä lentokoneella. Luottamus ja arvostus muodostavat turvallisuusakselin eli koneen rungon, innostus ja oppiminen taas oppimisakselin eli siivet. Kontrolloiva ja passiivinen johtaminen ovat jarruvarjoja, jotka korostuessaan estävät etenemisen. Järjestyksellä on väliä. Turvallisuusakselin on käsikirjan mukaan oltava riittävän vahva, ennen kuin oppimisakselin haasteisiin päästään käsiksi.
Kouluttajasta tulee valmentaja
Varusmiesjohtaja ei kehity yksin. Johtajan käsikirjan mukaan kouluttajan rooli lähestyy valmentajan roolia. Valmentava ote näkyy arkisina tekoina. Kouluttaja asettaa selkeät tavoitteet, neuvoo ja näyttää esimerkkiä. Hän auttaa ymmärtämään, antaa selkeää palautetta, tukee vaikeuksissa ja saa aikaan sitoutumista ja innostusta. Siviilissä samasta otteesta puhutaan valmentavana johtamisena, ja lista sopii sellaisenaan tiiminvetäjän muistilistaksi.
Kotiutumisen jälkeen kouluttajaa ei ole valmiina. Työelämässä samaa tukea antavat esihenkilö, HR tai ulkopuolinen valmentaja, ja valmentajille on omat koulutuspolkunsa. Esimerkiksi organisaatioiden tavoitetyötä vetäville konsulteille ja kehityspäälliköille järjestetään OKR-valmentajan sertifiointia, jossa harjoitellaan valmentamista ja muutosvastarinnan käsittelyä koko organisaation tasolla. Varusmiesjohtajalle olennaisempi havainto on yksinkertainen: valmentavaa otetta voi harjoitella heti, kun johdettavana on yksikin ihminen.
Syväjohtamisen malli: kymmenen ulottuvuutta
Ulottuvuuksia on kymmenen. Käsikirjan mukaan malliin on otettu vain sellaisia ulottuvuuksia, joita voidaan luotettavasti arvioida ulkoisella palautteella. Taulukon kysymykset kulmakivistä ja jarruista on muotoiltu käsikirjan pohdintakysymysten pohjalta. Niillä voi arvioida itseään jo ennen ensimmäistä profiilia.
| Ulottuvuus | Mitä se tarkoittaa | Kysy itseltäsi |
|---|---|---|
| 1. Ammattitaito | Tehtävän vaatimat tiedot ja taidot muiden arvioimina | Hallitsenko itse sen, mitä opetan? |
| 2. Luottamus (luottamuksen rakentaminen) | Rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, teot vastaavat puheita | Pidänkö sanani, ja koskevatko samat säännöt kaikkia? |
| 3. Innostus (inspiroiva tapa motivoida) | Selkeät ja realistiset tavoitteet, oma esimerkki, yhteiset pelisäännöt | Tietääkö jokainen, mihin tänään pyritään ja miksi? |
| 4. Oppiminen (älyllinen stimulointi) | Palaute, haastavat tehtävät, virheistä oppiminen, toiminnanvapaus | Saako kanssani olla eri mieltä, ja annanko vastuuta? |
| 5. Arvostus (ihmisen yksilöllinen kohtaaminen) | Kuunteleminen, yksilöllisten erojen hyväksyminen, aika ihmisille | Tunnenko jokaisen johdettavani? |
| 6. Kontrolloiva johtaminen | Epäluottamus, tiukka valvonta, virheiden etsiminen | Puutunko pikkuasioihin, joita ei tarvitsisi valvoa? |
| 7. Passiivinen johtaminen | Puuttuminen vasta pakon edessä, päätösten viivyttely | Teenkö päätökset ajoissa vai odotanko ongelman kasvamista? |
| 8–10. Tehokkuus, tyytyväisyys ja yrittämisen halu | Johtamisen vaikutukset joukossa | Tekeekö ryhmä enemmän kuin on pakko? |
Kontrolloivaan johtamiseen liittyy tärkeä varaus. Käsikirjan mukaan uuden asian opettaminen ja harjaannuttaminen vaativat yleensä kontrolloivaa johtamista, koska oikein opitut suoritukset antavat johdettaville varmuutta. Tiukka ote alokkaiden kanssa ei siis ole automaattisesti virhe. Liiallisena kontrolli kuitenkin syö yrittämisen halua ja sitoutumista. Vaikutuksista käsikirja nostaa esiin kaksi yhteyttä: tehokkuutta selittää eniten innostus ja tyytyväisyyttä arvostus.
Näin luet johtajaprofiilia

Johtajaprofiili kootaan syväjohtamisen kysymyssarjasta. Maanpuolustuskorkeakoulun vuonna 2014 valmistuneen pro gradu -tutkielman mukaan sarjassa on 30 väittämää, joihin vastataan asteikolla 0–4. Vastaukset annetaan nimettöminä, ja profiili tehtiin tutkielman aikaan kolme kertaa johtajakaudella: perus-, erikois- ja joukkokoulutuskauden jälkeen. Kysymyksiin vastaavat käsikirjan mukaan alaiset, vertaiset, esimiehet, kouluttajat ja johtaja itse. Ihannetapauksessa kontrolloivan ja passiivisen johtamisen arvot ovat lähellä nollaa ja muut lähellä neljää.
Käsikirjan ohjeista syntyy viisi vaihetta.
1. Katso ensin muiden yhteenveto
Aloita muiden arvioiden kokonaiskuvasta, älä omasta arviostasi. Kysy itseltäsi, millaisena johtajana sinut nähdään, kun kaikki vastaajat lasketaan yhteen.
2. Tarkista jarrut ja kulmakivien suhde
Kontrolloiva ja passiivinen johtaminen kertovat, mikä hidastaa. Vahvuudet ja kehittämisalueet löytyvät kuuden ulottuvuuden kokonaisuudesta: neljästä kulmakivestä ja kahdesta jarrusta.
3. Vertaa vastaajaryhmiä
Alaisilla on erilaiset odotukset kuin omalla esimiehelläsi. Mieti ennen johtopäätöksiä, mistä roolista kukin ryhmä sinua katsoo.
4. Vertaa omaa arviota tärkeimpään ryhmään
Itsearviota kannattaa verrata erityisesti tärkeimmän vastaajaryhmän arvioon. Ryhmänjohtajalle se on luontevimmin oma ryhmä. Jos oma arviosi on selvästi muita korkeampi, siinä on ensimmäinen ehdokas kehittämiskohteeksi.
5. Valitse yksi kehittämiskohde
Kausipalautekeskustelussa kouluttajan kanssa päätetään käsikirjan mukaan yhdestä konkreettisesta kehittämistarpeesta, jota johtaja työstää seuraavien kuukausien ajan. Muotoile se teoksi. ”Annan jokaiselle ryhmäläiselle viikoittain yhden täsmällisen palautteen” on parempi kuin ”parannan arvostusta”.
Hankalinta aluetta ei kannata valita ensimmäiseksi. Tutkielmassa siteeratun Nissisen mukaan kannattaa aloittaa alueesta, jossa todennäköisesti onnistuu, koska onnistuminen kannustaa oppimaan lisää. Koko profiilia ei hänen mukaansa voi parantaa kerralla.
Kuvitellaan esimerkiksi ryhmänjohtaja, jonka profiilissa muiden keskiarvo on luottamuksessa 3,2, arvostuksessa 2,3 ja kontrolloivassa johtamisessa 2,0. Oma arvio arvostuksesta on 3,5. Jarru on koholla, mutta suurin ero oman ja muiden arvion välillä on arvostuksessa. Arvostus kuuluu turvallisuusakseliin, jonka on käsikirjan mukaan oltava kunnossa ensin. Kehittämiskohteeksi valikoituu siksi arvostus: ryhmänjohtaja varaa joka viikko kahdenkeskisen hetken jokaisen ryhmäläisen kanssa ja kuuntelee, ennen kuin ohjeistaa. Viikoittainen keskustelu on teko, jonka hän tietää pystyvänsä tekemään. Kontrolli jää seuraavalle kierrokselle.
Lopuksi palaute puretaan niiden kanssa, joilta sitä pyydettiin. Käsikirja neuvoo käsittelemään vertaiset ja alaiset omina ryhminään. Profiilia ei myöskään kannata verrata kaverin profiiliin, sillä käsikirjan mukaan eri ihmisten profiilien vertailu ei ole koskaan mielekästä.
Johtajakoulutus siviilissä ja reservissä
Johtajakoulutuksesta jää käteen asiakirjoja, joita voi tarvita vielä vuosien päästä. Intin mukaan henkilökohtainen oppiminen ja osaaminen taltioidaan digitaaliseen johtajakansioon. Pidä lisäksi tallessa nämä:
- Johtajan palvelustodistus. Johtajan käsikirjan mukaan viimeinen kausipalautekeskustelu on loppupalaute, joka siirretään palvelustodistukseen.
- Henkilöarviointi. Esimerkiksi yliopisto voi pyytää sitä hyväksiluvun liitteeksi.
- Johtajaprofiilit kaikilta kierroksilta. Sarjasta näkyy kehitys, ja sitä voi verrata myöhemmin kertausharjoituksen tai työpaikan arvioon.
- Muistiinpanot kausipalautekeskusteluista. Valitut kehittämiskohteet ja se, mitä niille teit, ovat valmista materiaalia työhaastatteluun.
Opintopisteet
Intin johtajakoulutussivun mukaan oppilaitokset saattavat lukea johtajakoulutuksen hyväksi opintopisteinä tai lisähakupisteinä, ja tarkat tiedot saa oppilaitokselta. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa aliupseeri- tai reserviupseerikoulutuksesta voi 1.8.2025 alkaen hakea viisi opintopistettä vapaasti valittaviin opintoihin. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan johtajan palvelustodistus ja henkilöarviointi.
Työhakemus ja 360-arvio
Pelkkä sotilasarvo ei välttämättä avaudu siviilirekrytoijalle. Kerro mieluummin, mitä teit: ketä johdit, mitä koulutit ja millaista palautetta sait. ”Johdin varusmiesryhmää johtajakauden ajan ja sain säännöllisesti nimetöntä palautetta alaisilta, vertaisilta ja esimiehiltä” kertoo enemmän kuin pelkkä arvonimi.
Käsikirjan mukaan hyvin monet työpaikat käyttävät johtajiensa ja asiantuntijoidensa kehittämisessä jotakin 360-arviota. Sama tulkintajärjestys toimii niissäkin. Siviilissä johdetaan myös usein ilman käskyvaltaa: ampumaradan talkoita vetävä ei voi määrätä ketään paikalle, joten luottamus ja innostus ratkaisevat, montako haravaa radalla heiluu.
Kertausharjoitukset ja omaehtoinen harjoittelu
Reservissä profiili voi tulla vastaan uudelleen. Käsikirjan mukaan reservin johtajille on pyrittävä tuottamaan johtaja- ja vuorovaikutusprofiili kertausharjoituksen lopussa. Silloin varusmiesajan profiileista on hyötyä vertailukohtana. Omaehtoisissa harjoituksissa palautetta voi pyytää itse samoilla kysymyksillä. Harjoituksen vetäjä vastaa samalla siitä, mitä harjoituksesta kerrotaan ulospäin. Kirjoitimme aiemmin operaatioturvallisuudesta: harjoituskuvista ja julkisista aikatauluista voi koota enemmän kuin yksittäinen julkaisu paljastaa.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä syväjohtaminen tarkoittaa lyhyesti?
Syväjohtaminen on Puolustusvoimien johtajakoulutuksen malli, jossa johtamista kehitetään palautteen avulla neljän kulmakiven kautta: luottamus, innostus, oppiminen ja arvostus. Mallin kehitti Vesa Nissinen transformationaalisen johtamisen pohjalta.
Millainen on hyvä johtajaprofiili?
Kulmakivissä arvot ovat lähellä neljää ja jarruissa lähellä nollaa. Täydellistä profiilia ei kuitenkaan synny, ja käsikirja korostaa, että profiili ei anna valmiita vastauksia. Olennaista on, näkyykö valittu kehittämiskohde seuraavassa arviossa.
Saako johtajakoulutuksesta opintopisteitä?
Voi saada, mutta käytäntö riippuu oppilaitoksesta. Jyväskylän yliopistossa aliupseeri- tai reserviupseerikoulutuksesta voi hakea viisi opintopistettä. Kysy oppilaitoksestasi ja pidä palvelustodistus ja henkilöarviointi tallessa.
Onko syväjohtaminen käytössä siviilissä?
Johtajan käsikirjan (2012) mukaan malli on käytössä monessa suomalaisessa työyhteisössä ja joissakin kansainvälisissä yrityksissä.
Seuraava askel: yksi lause paperille
Ota viimeisin johtajaprofiilisi esiin ja kirjoita yksi lause siitä, mitä teet seuraavan kuukauden aikana toisin. Jos profiilia ei ole, vastaa taulukon seitsemään ensimmäiseen kysymykseen asteikolla 0–4 ja pyydä samat arviot kahdelta ihmiseltä, joita johdat. Kun oma arvio ja heidän arvionsa ovat rinnakkain, kehittämiskohde on yleensä helppo nähdä.









